Mistä sensomotorisessa metodissa on kyse?

Yksinkertaistettu vastaus voisi olla;
Toiminnalliseen neurotieteeseen pohjautuva sensomotorinen metodi kartoittaa yksilön hermostoprofiilin ja synnynnäiset vahvuudet.

Hermostotyypit

Meillä ihmisillä tunnistetaan neljä erilaista hermoston pääprofiilia eli motorista kuvaa.

Ne ovat R&C sekä G&D (ja näillä jokaisella on lisäksi neljä alatyyppiä. Yhteensä siis 16. eri versiota) Näistä voidaan käyttää myös muita lyhenteitä. Tässä tekstissä käytän kyseisiä kirjaimia.

R= rhytmic (rytmiikkaa preferoiva)

C= conceptual (kognitiivisesti preferoiva)

G= global (karkeamotoriikkaa preferoiva)

D= distal (hienomotoriikkaa preferoiva) 

Nämä kertoo yksilön aivojen, aistien ja hermolihasjärjestelmän luontaisesta toimintatavasta

Luontaisia toimintatapoja on kaksi erilaista pää koordinaatiomallia: 

walk from top ja walk from bottom
joista molemmilla kaksi hieman toisistaan poikkeavaa ilmenemismuotoa.

Ymmärryksestä käytäntöön 

Mitä tällä oman hermostotyypin mukaisella tiedolla ja ymmärryksellä voi sitten konkreettisesti tehdä?

Annanpa esimerkin.
Jos C hermoston omaavaa urheilijaa on vuosikaudet koitettu mahduttaa D hermoston liikemallia mukailevaan muottiin, koska "se nyt vaan sattuu kuulumaan lajiin", tai D hermoston omaavaa johonkin muuhun kolmesta tyypistä…

Lopputulos on melko väistämättä muuta kuin toivottiin. Ainakin jos kyseisen urheilijan hermostolta kysytään.

Tähän itselle väärään muottiin voidaan kyllä hyvinkin oppia, taipua, ja kyetä tekemään asioita, jopa ihan kilpatasolla menestyen, mutta silloin toimitaan yleensä "omaa hermostoa vastaan" ja rasitetaan sitä enemmän kuin olisi pakollista.

Arvatenkin seurauksia saattaa ennenpitkää alkaa ilmetä. Tällä oman hermoston vastaisella tekemisellä on siis hintansa, jota meistä moni maksaa tietämättäänkin; esimerkiksi palautumisvajeen muodossa.

Ihan ilman urheilutaustaakin.

Valtaosa ns. yleispätevistä ohjeista (esimerkiksi miten kyykätään "oikeaoppisesti") on laadittu pääosin D hermoston omaaville. "Kyykätessä leuka ylös, lapatuki, jalkaterät eteenpäin…" ym.

Ja kuten varmaan arvaatkin, tämä ohje toimii vain yhdelle neljästä. Muut kolme tyyppiä tekevät tällöin jossain määrin omaa hermostoaan vastaan.

Toki sitten joissain tilanteissa on otettava huomioon vielä muitakin anatomisia, rakenteellisia ym. tekijöitä. Ja tietysti lajin vaatimukset asettavat omat vaatimuksensa.

Oman hermostotyyppimme vastaisen tekemisen seurauksena voi ennen pitkää olla mm;

• Voimantuoton kärsiminen

• Reaktiokyvyn heikkeneminen

• Nopeus ei ole optimaalinen

• Loukkaantumisten riskit kasvavat

• Tuki- ja liikuntaelinten kiputilat lisääntyvät

• Suorituskyky heikkenee

• Palautuminen on heikompaa

• Yleinen rasitus keholle on kovempaa

  ...kuin olisi oman hermoston kanssa yhteistyössä toimiessa.

Laajat vaikutukset

Arjessamme on monia tekijöitä, jotka kuormittavat hermostoa – usein huomaamattakin. Tämä kuormitus voi näkyä esimerkiksi jaksamisessa, palautumisessa, keskittymiskyvyssä tai yleisessä hyvinvoinnin tunteessa. Hermoston tila vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti, niin kehossa kuin mielessä.

Onkin arvioitu, että jopa noin 70 % sairauspoissaoloista liittyy mielenterveyden haasteisiin, kuten työuupumukseen ja masennukseen. Näiden taustalla hermoston kuormitus on usein merkittävässä roolissa.

Koska emme tietenkään halua kuormittaa hermostoamme turhaan, on järkevää vähentää kuormitusta niissä kohdissa, joissa se on mahdollista. Esimerkiksi huomioimalla yksilölliset hermostolliset ominaisuutemme.

Ja vielä yksi tärkeä näkökulma tähän kokonaisuuteen: primitiivirefleksit.

Jos näitä varhaisia refleksejä on jäänyt aktiiviseksi, ne voivat kuormittaa hermostoa huomaamattakin.

Siksi niiden kartoittaminen voi olla merkityksellistä, erityisesti silloin, jos kehossa tai arjessa ilmenee selittämättömiä haasteita.

Lisää aiheesta voit lukea toisesta postauksesta täältä.

Meillä on siis monen monta hyvää syytä tuntea oma hermostomme ja ymmärtää omia vahvuuksiamme, olimmepa sitten urheilijoita tai ihan tavan tallaajia.

Näin voimme toimia oman kehomme kanssa paremmassa yhteistyössä, ilman että rasitamme sitä jatkuvasti ja tarpeettomasti.

kuvat: canva