Refleksit vauvan kehityksen tukena

Miksi vauvan kehitysvaiheita ei kannata koittaa kiirehtiä?

 

Monet vanhemmat odottavat innolla vauvan kehitysaskelia. Se onkin mahtavaa aikaa seurata oman lapsen ainutkertaista kehitysmatkaa.

Joskus kuitenkin saatamme myös tiedostamattamme yrittää nopeuttaa noita kehityksen askeleita, kuten kävelyn opettelun tukeminen liian aikaisin.

Tämä voi häiritä vauvan luonnollista kehitystä, erityisesti varhaisia refleksiprosesseja, jotka ovat keskeisiä motoristen ja neurologisten taitojen rakentumisessa.

Erityisen tärkeänä pidetään ryömimisen ja konttaamisen riittävää jatkumista.

Toiset vauvat myös saattavat koittaa itse kiirehtiä näistä ohi, tai keksivät omintakeisia tyylejä edetä esimerkiksi takapuolellaan/istualtaan liikkuen, tai vain käsillään vetäen ryömiessä ym.

Näissä tilanteissa on hyvä kääntyä esimerkiksi fysioterapeutin puoleen, jotta voidaan edistää kaikkien kehitysvaiheiden läpikäymistä.

Refleksit ja niiden rooli kehityksessä

Vastasyntyneen liikkeet ovat pitkälti refleksien ohjaamia. Näillä automaattisilla liikkeillä, kuten TLR (tonic labyrinthine reflex), ATNR (asymmetric tonic neck reflex) ja STNR (symmetric tonic neck reflex), on tärkeä tehtävä vauvan motoriikan ja liikkeiden automatisoitumisessa.

Refleksit suojaavat vauvaa, tukevat elintärkeitä toimintoja ja ohjaavat liikkeiden kehittymistä oikeassa järjestyksessä.

• Heikko hermointegraatio:

Vauva ei saa riittävästi kokemusta, kuten ristikkäisliikkeitä, jotka ovat avainasemassa hermoyhteyksien vahvistamisessa.

• Korkea neuraalinen stressi:

Vauva voi olla hermostollisesti ylivirittynyt, mikä voi näkyä levottomuutena ja keskittymisvaikeuksina, sekä mm. nukkumisen haasteina.

Kehitysvaiheiden ohittaminen

Jos vauva ei ryömi tai konttaa lainkaan tai riittävän kauan, aivojen vastakkaisten puoliskojen välinen yhteistyö voi siis jäädä puutteelliseksi.

Tämä voi heikentää hermoyhteyksien muodostumista ja motoristen taitojen automatisoitumista. Näitä tärkeitä kehitysvaiheita ei siis kannata ainakaan vanhempana pyrkiä kiirehtimään, vaan ennemminkin antaa vauvan edetä omassa tahdissaan, tarjoten vauvalle mahdollisimman paljon "lattia-aikaa" omia liikkeitään toteuttaen. Näin refleksit pääsevät tekemään työtään ja "kulumaan loppuun".

Harkintaa kannattaa käyttää 

Vaikka monet vauvat suorastaan rakastavat erilaisia liikkumisen ja viihtymisen apuvälineitä, kuten kävelytukia, työntökärryjä, sittereitä ja pomppukiikkuja, voivat ne kuitenkin osaltaan häiritä refleksien integroitumista. Niiden käyttöä kannattaa ainakin rajata melko vähäiseksi.

Esimerkiksi kävelytuolissa ristikkäisliikkeitä ei pääse tapahtumaan juuri lainkaan, mikä olisi erityisen tärkeää vastakkaisten aivopuokiskojen väliselle yhteistyön kehittymiselle. Jos vauva viettää sellaisessa erityisen paljon aikaa, voi olla, että lattialla möyrimisen kiinnostavuus myös laskee, eikä ole kovin motivoivaa "palata kehityksessä taaksepäin", kun kävelytuolilla pääsee etenemään pystyasennossa.

Liikunta hermoston kehityksessä

Tarkoituksenmukainen liikkuminen on avainasemassa hermoston ja sen yhteyksien kehityksessä ja uusien yhteyksien muodostumisessa. Vauvan pitäisi saada mahdollisuus toteuttaa luonnollisia liikkeitä, kuten ryömimistä ja konttaamista, jotta hermosto voi kehittyä tasapainoisesti.

Aina näin ei tietysti olosuhteiden pakostakaan pääse tapahtumaan. Joskus vauva on saattanut sairastella erityisen paljon tiettynä ajanjaksona, joutunut olemaan sairaalassa tai muusta syystä olemaan paljon pois lattialta.

(Ja kyllä, kaikki vauvat eivät yksinkertaisesti tunnu viihtyvän lattialla, mutta silti siitä kannattaa koittaa tehdä mahdollisimman mukavaa rutiinia vauvan elämään, vaikkapa niin, että vanhempi viettää vauvan kanssa mahdollisuuksien mukaan aikaa lattialla itsekin.)

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että jos hermoston kehitys onkin hieman päässyt häiriintymään, sitä voidaan kuitenkin tukea myöhemmin erityisillä harjoitteilla, jotka aktivoivat ja reitittävät hermoyhteyksiä uudelleen. Tästä on kyse sensomotorisessa harjoittelussa.

Luonnollinen kehitys luo vahvan perustan

Siispä anna vauvasi tutkia ja oppia omassa tahdissaan – tämä luo vahvan perustan motoriselle, kognitiiviselle ja neurologiselle kehitykselle tulevaisuudessa.

kuvat: Canva