Primitiivirefleksit ratsastajalla

11.12.2024
Ratsastus. Laji, jossa aktiivisilla primitiivireflekseillä voi olla suhteellisen suurikin merkitys, sillä "välineenä" meillä on toinen elävä olento ja vieläpä erityisen herkästi ihmisen hermostoon reagoiva sellainen.

Primitiivirefleksien vaikutus ratsastajaan

Primitiivirefleksit voivat päästä vaikuttamaan ratsastajan istuntaan sekä kommunikaatioon hevosen kanssa.

Näitä tunnetuimpia refleksejä on reilut kaksikymmentä kappaletta. Käydään tässä postauksessa läpi muutamia yleisimpiä sekä niiden vaikutuksia.

Jokaisella refleksillä on lisäksi omat erityispiirteensä ja vaikutusalueensa, jotka voivat näkyä eri tavoin ratsastajan kehonhallinnassa, tasapainossa ja motorisessa kyvykkyydessä.

Niitä voidaan kutsua myösnkehon turhiksi liikemalleiksi, jotka voivat jäädä aktiiviseksi hermostoomme. Ne ovat tahdosta riippumattomia, ja refleksinomaisia liikkeitä.

Meidän kehot kyllä oppii hyvinkin taitavasti kompensoimaan näitä turhia liikemalleja ja suorittamaan erittäin hienosti niistä huolimatta.
Ei siis tarkoita, ettetkö  voisi olla erittäin taitava ratsastaja, vaikka näitä refleksejä olisikin aktiivisena.
Refleksien epätarkoituksen mukaisen toiminnan voidaankin ajatella olevan enemmänkin ylimääräistä kuormitusta hermostolle.

Usein kuitenkin refleksejä purkamalla pääsee vielä syvemmälle ja voi huomata, että yhteys hevosen kanssa nousee ihan uudelle tasolle, sekä oma ratsastus muuttuu helpommaksi ja kevyemmäksi.

Tai kuten omalla kohdallani huomasin;

Yhteys ja kommunikaatio (apujen läpimeno) alkoi tuntua ikäänkuin höyhenen kevyeltä.

Minkälaisia vaikutuksia primitiivireflekseillä voi olla ratsastajaan?

Käydään tässä läpi yleisimpiä.

Moro-refleksi
(säpsähdysrefleksi)

Yksi yleisimmistä aktiiviseksi jäävistä primitiivireflekseistämme, joka voi vaikuttaa yllättävän paljon ratsastajan ja hevosen yhteistyöhön, niin mentaalisella kuin fyysiselläkin puolella.

Sen vaikutuksiin voi kuulua muun muassa;

• Ratsastajan ylireagointi äkillisiin tai koviin ääniin tai äkkinäisiin liikkeisiin, säpsähtely sekä myös yleinen jännitys, niin mielen kuin kehonkin tasolla.

Jos ihminen reagoi isosti, myös hevosen hermosto peilaa pakoreaktiolla. Kaikki hevoset eivät toki reagoi isosti, mutta jännittyneisyys voi näkyä muullakin tavoin hevosesta, esimerkiksi vaikeuttaa apujen läpimenoa. 

• Hengityksen ja sykkeen epätasaisuus, mikä vaikeuttaa rentoutumista ja mukautumista hevosen liikkeeseen.


• Itseluottamuksen puute, erityisesti vaativimmissa- ja äkillisissä tilanteissa.


• Voi aiheuttaa myös ärtyneisyyttä ja vihaisuutta, joka ei luonnollisestikaan paranna hevosen luottamusta ihmiseen. Luottamuksen rakentuminen vaikeutuu, jos ihmisen reaktiot ovat hevosen silmissä ennakoimattomia.
• ATNR (asymmetrinen tooninen niskarefleksi)


Luo kehossa asennon muutoksia pään kääntymisen mukaan:

- Kun pää kääntyy sivulle, saman puolen käsi ja jalka ojentuvat ja vastakkaisen puolen raajat koukistuvat.

Tämä voi arvatenkin vaikuttaa ratsastajan istuntaan monin tavoin (liikkeet tosin ovat hyvin minimaalisia, eikä usein näy juurikaan ulospäin, mutta kuten tiedämme, ratsastaessa pienetkin liikkeet vaikuttavat joskus isosti!)

• Epäsymmetria istunnassa:

Pään kääntäminen saattaa aiheuttaa vartalon toispuoleisuutta. Ratsastaja voi nojata liikaa toiselle puolelle, mikä vaikeuttaa hevosen tasapainottamista ja symmetristä apujen antamista.

• Rajoittunut ohjien käyttö:

Kun pään kääntyminen aiheuttaa käden ojentumisen, voi olla vaikea pitää tasaista tuntumaa ohjissa molemmilla käsillä. Tämä voi myös heikentää hevosen suoruuden ylläpitoa.

• Tasapainovaikeudet:

Atnr kuten moni muukin refleksi voi aiheuttaa kehon hallinnan ja keskivartalon stabiliteetin puutetta. Ratsastajalle saattaa olla haastavaa pysyä tasapainossa hevosen liikkeessä.

• Väärät painoavut:

Ratsastaja voi tiedostamattaan siirtää painoaan epätasaisesti, mikä voi vaikuttaa hevosen liikkumiseen ja aiheuttaa epätasapainoa.

• Spinal Galant
Yksipuolinen kehon "vääntyminen" istuessa, kun esim. selkään kohdistuu painetta (mm. vaate, turvaliivi tai hevosen liike voivat aktivoida) joka saa herkästi aikaan esimerkiksi vääriä painoapuja.

Eli vaikeus istua paikallaan ja säilyttää tasainen asento, voi häiritä erityisesti painoapujen käyttöä.

• Hevosen selässä epämukavuuden tunne, erityisesti jos jalat osuvat hevosen kylkiin tai jokin vaatekappale tai muu vastaava hiertää kehoa.


• STNR (symmetrinen tooninen niskarefleksi)

Pään taivuttaminen taaksepäin saa käsivarret ojentumaan ja jalat koukistumaan. Pään taivutus eteen saa käsivarret koukistumaan ja jalat ojentumaan.

• Pään/ leuan nostaminen voi aiheuttaa kehon jäykistymistä tai liiallista ojentumista, vaikeuttaen mm. keskivartalon hallintaa.


• Pään/leuan laskeminen johtaa kehon koukistumiseen, mikä voi aiheuttaa selän pyöristymistä.


• Voi tuoda haasteita lantionseudun hallintaan ja rentouteen.


• Vaikeuttaa tasapainoa ja hyvää asentoa hevosen liikkeessä, voi haastaa erityisesti siirtymisissä.


Babkinski

• Voi aiheuttaa erilaisia kiristyksiä mm. alaraajoissa & jalkaterissä.

• Voi vaikeuttaa rentoa jalkojen asentoa ja pohkeiden käyttöä.


• Voi aiheuttaa kiristystä koko alaraajoihin lantiosta lähtien.


Tonic Labyrinthine Reflex (TLR)

• Pään liikkeet eteen tai taakse saa aikaan vartalon ojentumista tai koukistumista.
(Myös päänsuoristusrefleksi voi aiheuttaa tasapainon kanssa haasteita!)


• Keskivartalon stabiliteetin puute, mikä saattaa vaikuttaa ratsastajan kykyyn istua rennosti syvällä satulassa. (Tähän voi vaikuttaa myös mm. leg crossed -refleksin epätarkoituksen mukainen toiminta)


• Tasapainohaasteet yleisiä
• Rytmissä pysymisen haasteet
• Voi heikentää kykyä mukautua hevosen liikkeeseen.

• Voi esiintyä myös korkeanpaikankammoa.

Aktiiviset refleksit voi vaikuttaa siis monin tavoin


1. Epäsymmetria ja jäykkyys:

Aktiiviset refleksit aiheuttavat liike- ja asennon hallinnan ongelmia, jotka heijastuvat ratsastajan kehon epäsymmetrisyytenä.

2. Tasapainon haasteet:

Refleksit voivat heikentää keskivartalon hallintaa ja tasapainoa, mikä vaikeuttaa hevosen liikkeen myötäilyä.

3. Ylireaktiivisuus:

Ratsastaja saattaa ylireagoida äkillisiin tilanteisiin, mikä voi tehdä hevosen hallinnasta haastavampaa.

4. Heikentynyt kehotietoisuus:

Aktiiviset refleksit voivat rajoittaa kykyä havaita ja hallita omaa kehoa suhteessa hevoseen sekä aiheuttaa erilaisia motorisia haasteita. Esimerkiksi ristikkäisliikkeet saattaa tuottaa ongelmaa.

5. Kehon jännitykset: 

Refleksijäänteet voivat ylläpitää ylimääräistä lihasjännitystä koko kehossa, mikä vaikeuttaa rennon ja joustavan istunnan saavuttamista.

6. Kehon yleinen jäykkyys ratsastajalla
 
ja motoriset- sekä tasapainohaasteet vaikeuttavat hevosen liikkeen myötäilyä. Tämä voi heijastua myös hevosesta liikkeen jäykkyytenä.


7. Jatkuva stressi (sympaattisen hermoston ollessa jatkuvasti hallitsevana) sekä keskittymisvaikeudet hankaloittavat osaltaan  myös läsnäoloa, jota sujuva vuorovaikutus hevosen kanssa kaipaisi. 

Rauhallinen ja tasapainoinen ratsastaja onkin hevosen paras kumppani. Luottamuksen rakentuminen vaikeutuu, jos ratsastajan reaktiot ovat ennakoimattomia.

Primitiivirefleksien aktiivisuuden kartoittaminen ja niiden integroiminen osaksi hermostosysteemiä sensomotorisella harjoittelulla on varsin kannattavaa, jos haluaa parantaa yhteistyötä hevosensa kanssa sekä kehittää omaa ratsastustaan!

Kuvat: Canva